Ruokakoon vertikaalikuhat 7.8.2020
Ruokakoon kalojen vertikaalikalastus
Minulle vertikaalikalastus on tärkeässä asemassa jigikalastusta. Moni varmasti tekee tätä melkein tietämättään, koska vertikaalikalastusta on myös se, että kalastetaan kaloja, jotka seuraavat viehettä veneen luokse ja joille viehe sitten pudotetaan uudelleen. Ruokakoon kalastuksessa puhuttaessa tarkoitetaan usein kuhankalastusta, mutta ahvenenkalastus on melkein yhtä kiinnostavaa. Kun ahven kasvaa isommaksi alkaa se esiintymään enemmän yksittäin. Ahvenet usein ovat parven lähellä, mutta selkeästi erillään. Esimerkiksi hyvin jyrkän rinteen päällä saattaa olla kokonainen parvi hyvänkokoista ahventa, mutta pari metriä alempana jyrkässä rinteessä on yksittäisiä isoja ahvenia.

Hyvin perinteinen ison ahvenen paikka. Jyrkkä rinne, jonka alla isoja yksilöitä. Pienempiä ahvenia on helpompi kalastaa heittämällä ja isot ottavat erittäin hyvin vertikaalijigiin. Laitteena Lowrance HDS Live 12”, Livesight sekä C-Map kartta-aineisto

Liveluotaimesta näkee hyvin ahvenien todellisen koon ja live-luotaimesta on nähtävissä yksittäiset isot yksilöt. Laitteena Garmin Ultra 10” ja Livescope
Kaikuluotaimen käyttö on suuressa roolissa vertikaalikalastuksessa. Kun kalastetaan mahdollisimman suuria kuhia tai haukia, on luonnollista, että esimerkiksi viistokaikuluotaimen avulla kalat löytyvät jopa helposti. Pienempien kalojen kohdalla viistokaikuluotaimen lukeminen muuttuu vaikeammaksi, mutta hyvällä laitteella se on tehokasta.

Kuvassa selkeästi kuhia isompana ryhmänä ja erittäin hyvin kalat esillä viistokaikuluotaimessa, veneen vasemmalla puolella. Viistokaikuluotaimessa näkyy varsinkin kaksi erikokoista kuhaa, joista toinen on hyvin kookas. DSI kuvassa näkyy, että kalojen koko on iso. Laitteena Lowrance HDS Live 12”, 2in1 viistokaikuluotain ja TM165HW 2D Chirp-anturi.
Viistokaikuluotaimen suurimpia etuja on isompien kalojen tarkempi havainnointi. Pystyt sanomaan hyvin tarkasti missä suunnassa venettä kalat ovat ja merkitsemään ne tarkasti. Viistokaikuluotain kertoo ovatko kalat oikeasti rinteen päällä, montunpohjalla, kivien juurella, kovalla pohjalla tai vaikka kasvien lähellä. Varsinkin, kun etsitään ahvenia on viistokaikuluotaimesta iso apu, johtuen siitä, että voit katsoa viistokaikuluotaimen kuvaa jopa useiden kymmenien metrien päähän veneen molemmilta puolilta. 2D, DSI tai live-kuvat eivät pysty tähän, joten sinun ei tarvitse välttämättä ajaa kalojen päälle vaan voit merkitä ne luotaimen kautta kartalle ja tulla keulasähkömoottorilla varovasti kalojen lähelle. Olen usein havainnut, että kalat ovat hyvin varovaisia pääkoneen ollessa päällä ja vaikka kuinka merkkaat niitä viistonkautta kartalle ne karttavat venettä ja parvi liikkuu veneen alta pois. Tällöin kaloille heittäminen voi olla ainoa keino tai että tulet keulasähkömoottorilla hyvin hitaasti kalojen luokse.
Itselläni on usean merkin luotaimia veneissä, joten en sano, että jokin olisi parempi merkki kuin toinen. On aina hyvä pitää mielessä, että merkistä riippumatta nykylaitteilla varmasti jokainen pärjää. Kyse on enemmän siitä, että laitetta osaa tulkita oikein ja laite on oikean tasoisen omaan kalastukseen. Ammatissani kuulen hyvin usein sitä, että ”ei nykylaitteita osaa vesillä käyttää” tai ”ettei vanha opi enää uusia toimintoja”, mutta itse olen tästä hyvin eri mieltä.
Käyttämällä oppii ja jo tehtaan asettamilla säädöillä nämä laitteet toimivat erittäin hyvin. Tärkeää on oppia lukemaan ruutua ja tietämään mitä etsii.

Kuvassa SavageGear paddletail jigi, jota käytän vertikaalijiginä. Alla hyvä ruokakoon kuha. Laitteena Garmin Ultra 10” ja Livescope
2D, DSI, DI, SI, Live, 360…
Kaikuluotaimen muotoja on paljon, jokaisella merkillä hieman omansa, mutta pääsääntöisesti toiminnat ovat hyvin yhtenäisiä. Itselleni kaikkein tärkeimmät ominaisuudet ovat viistokaikuluotain, live ja 2D. Käytän edelleen DSI / DI toimintoa paljon, mutta vain kalan etsinnässä aluksi. DSI toiminnolla pystyn olemaan varma, että kalat ovat kuhia, koska kuhasta tulee DSI kaikunäyttöön selkeästi isompi ”pallo” kuin ahvenesta. Kun kala osuu erittäin hyvin veneen alle voit sanoa lajin jo täysin varmaksi. Vaikka merkkeihin kajoaminen tässä artikkelissa ei ole tärkeää, on pakko sanoa, että DSI / DI kuva on Humminbirdin laitteissa välillä aivan uskomattoman hieno.
Kun olen varma kalalajista, otan DSI kuvan pois näytöltä ja keskityn 2D ja live luotaimeen. Live luotain on noussut nopeasti tärkeimmäksi kaikuluotaimekseni. Omassa veneessäni käytössä on Garminin Livescope sekä Lowrancen Livesight. Livescope on liikuteltavassa anturitelineessä, joka antaa paljon enemmän pelivaraa käyttää anturia monipuolisesti. Se on myös anturin kapeamman keilan takia välttämätöntä. Livesight on kiinteästi veneen perälaudassa, koska Livesight anturin keula on leveämpi ja siksi käytän sitä pääsääntöisesti pudotusanturina.
Se miksi käytän kahta live-anturia, johtuu siitä, että kun kala tulee livescope-anturin alle, tiedän sen olen täydellisesti veneen alla. Tämän jälkeen on helppo asettaa vene oikein kalalle ja minulla on tarpeeksi aikaa siihen, että kala on livesight-anturin kohdalla.
Live antureiden suurimpia etuja on tietenkin se, että näet selkeästi miten kala käyttäytyy, näet sen reaaliajassa. 2D antureista näet, että kala on lähellä anturia, mutta kuva sahaa vain ylös ja alas. Live-anturista taas näet miten kala ”poukkoilee” vieheen ympärillä ja saat helpommin luettua kalan liikkeet. Kuhien kanssa hyvin usein kala tekee kovan syöksyn vieheelle, kääntyy kuitenkin lähellä viehettä pois ja liikkuu jonnekin hieman kauemmas vieheestä. 2D kuvasta näkisit kalan häviävän, mutta et tiedä miten ja minne. Live-anturinkuvasta näet taas helposti minne kala meni ja jäikö se ”kytikselle” vai poistuiko kokonaan. Olen saanut paljon kaloja ottamaan vieheeseen vain jättämällä vieheen paikalleen, jolloin kala tuleekin uudelleen. Kun käytössä oli vain 2D kaikuluotain, nostin vieheen usein pois ja luulin, että mahdollisuus meni.
Toinen etu live-luotaimella 2D:n verrattuna on se, että näet kalan todellisen koon helpommin. Livescope-luotaimestä näet jopa kalan evät ja niiden liikkeet, mutta myös livesight kertoo erittäin tarkasti minkäkokoinen kala on kyseessä.

Kuvassa yksi kuha 2D anturissa ja reaalisignaalissa. 2D ja live-anturissa näkyy hyvin tippumassa oleva vertikaalijigi.
Kuhat varsinkin ovat usein pienessä tilassa ja tiiviinä ryhminä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan rinne, kun se vetää kuhia puoleensa. Kutuaikaan jätän kivikot rauhaan, mutta heinä-syyskuussa kuhaa löytyy hyvin 6-10m vedestä. Kivikkoa saa olla lähellä, mutta tärkeää on, että läheltä löytyy syvää vettä. Vaikka puhutaan ruokakokoisen kuhan vertikaalikalastuksesta, löytyy usein kalat myös syvänveden päältä 10-5m syvyydestä. On tärkeää muistaa, että emme kalasta paljon yli 10m syvästä, koska kuha ei kestä paineen vaihtelua hyvin ja alamittaiset kuolevat helposti nostettaessa pintaan liian syvältä. Hyvin usein kala on kuitenkin juuri n. 10m syvyydessä, joten monessakin tapauksessa ollaan hyvin rajoilla kannattaako kaloja kalastaa ollenkaan.

Kuvassa 2D anturissa kuhia tiiviinä rykelmänä ja live-anturin kohdalla yksi ruokakoonkuha. Kartassa Genesis Live-luotaus, jonka avulla saat kartasta tarkemman.
Laitteena Lowrance HDS Live 12”, Livesight sekä C-Map kartta-aineisto
Aluksi etsin kalat 2D kaikuluotaimen avulla. Merkitsen paikat hyvin usein karttaan ja jatkan toisten kalaryhmien etsimistä. Kun olen käynyt läpi alueen, tiedän hyvin tarkasti missä kalat ovat. Tällä tavoin pystyn myös tulemaan kalojen luokse halutussa kulmassa. On tärkeää, että et joudu liikaa ”huopaamaan” veneen kanssa vaan saat tultua kalojen luokse niin, että tuuli tulee suoraan keulansuunnasta. Käytän hyvin paljon keulamoottoria apuna, jolloin saan veneen heti ankkuriin oikeaan kohtaan ja mikäli jäin liian taakse tai ajoin liian eteen, pystyn keulamoottorilla helposti muuttamaan veneeni tarkempaan kohtaan. Mikäli olet kytkenyt keulamoottorin ja yhdistelmäkoneen yhteen voit siirtyä suoraan kalapaikan päälle paikkamerkin avulla. Kätevä toiminto!
Vieheet ovatkin sitten moninaiset. Vertikaalijigeistä puhuttaessa mieleen tulee isot vertikaalijigit, mutta kun puhutaan ruokakoon kalojen vertikaalijigaamisesta on vieheinä aivan tavalliset jigit isommilla jigipäillä. Tietenkin voimme aina keskustella siitä, että onko jigipään koko oltava miten iso, koska mitä isompi jigipää on kyseessä sen nopeammin jigi menee kalan luokse. Mikäli kalastetaan tuulessa, kerkeää vene liikkumaan paljonkin ennenkuin jigi on esimerkiksi 8m syvyydessä. Mutta ei 45g pää mitenkään istu 10cm jigiin, joten johonkin täytyy laittaa raja. Itse käytän hyvin paljon Mustadin 20g Pin jigipäitä, jotka riittävät niissä keleissä, joissa itse kalastan. Mikäli vettä on vähemmän tai sää on hyvä, käytän jigipäitä 10g:sta eteenpäin.
Kun puhutaan vieheistä ei ole oikeaa vastausta mikä toimii parhaiten. Itselläni käytössä kaikkea mahdollista, niin perinteisiä lapiopyrstöjä kuin sirppipyrstöjäkin. Käytän pienempiä vertikaalijigejä ja haarapyrstöjä. Kyse on pitkälti siitä, että sinun tulee löytää omat suosikin mihin luotat.
Itse pidän paljon lapiopyrstöllisistä 8-13cm jigeistä, ne toimivat useimmiten parhaiten, mutta varsinkin ahvenen kanssa sirppipyrstölliset ovat erittäin tehokkaita.
Nykyään suurin osa jigeistä on äärimmäisen taidokkaasti tehtyjä ja hyvin yksityiskohtaisia. Näillä ns. 3D jigeillä kalastaminen on mukavaa ja tehokasta sekä niitä saa yksilöllisemmiksi tussaamalla. Mutta kun puhutaan jigeistä 3D jigin ja matojigin välistä, puhutaan esim. Peter Lahti, Keitech tai Daiwan jigeistä jotka toimivat loistavasti vertikaalikalastuksessa. Nämä jigit usein ovat paljon elävämpiä kuin korkeamman profiilin kalajigit ja vaikeina päivinä juuri tämä saattaa olla se mikä laukaisee kalalla iskurefleksin. Tänä kesänä Peter Lahti Core on ollut uskomattoman tehokas ahvenelle ja juuri kevyellä päällä kalastettaessa, jolloin jigi leijuu enemmän sivusuunnassa.

Heittämisen ohella kannattaa välillä vertikaalikalastaa myös ahventa
Hyvin usein kuhan kalastuksessa käytän ”vippaustekniikkaa”, eli kun huomaan kaikuluotaimesta kalan kiinnostuvan vieheestä, mutta kala ei silti ota vieheeseen. Ajan hieman kalan yli ja heitän n. 10m heiton. Tällä etäisyydellä näet vielä vieheen live-anturissa, vaikka se olisi suunnattu suoraan alas ja pystyt ”pumppaamaan” viehettä hallitusti kuvaruudulta. Näet miten kuha nousee väliveteen ja nyt voit tehdä isojakin nostoja kuhan yläpuolella. Kuha ei näe kovin hyvin alaspäin, joten on tärkeää, että viehe pidetään sen yläpuolella. Oli kyseessä sitten pudotus tai vippaus, niin pyrin pysäyttämään vieheen n. metrin kalan yläpuolelle, jolloin kuha varmasti havaitsee vieheen.
Kun päästään ”pumppaamaan” viehettä kalan päällä vippauksen jälkeen niin saadaan itseasiassa enemmän aikaa kalastukseen, koska siihen, että viehe kulkee myös sivuttaisen matkan kohti venettä, kuluu enemmän aikaa kuin vain suorassa pudotuksessa.
Pitkään kuhanjigausta harrastaneet varmasti tietävät tilanteen, jossa kuha iskee jigiin loppuvaiheessa uittamista, kun kulma veneeseen alkaa olla jyrkempi. Sama efekti tulee myös vippauksessa. Teen paljon uittoa vavalla, en pelkästään leijuta jigiä. Oli kyseessä pudotus, vippaus tai heitto, niin värisytän jigiä uiton aikana. Varsinkin kuhan kanssa tämä on usein hyvin tehokasta.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, kaikelle jigaukselle on kalastuksessani oma paikkansa. Usein tulee haettua isoa vertikaalikalaa, tulee käytyä erittäin paljon heittojigaamassa, mutta ruokakoon kalan vertikaalikalastus on ollut viimeisten vuosien aikana erityisen tärkeää.
Usein vaikka kalastetaan vain ruokakoon kalaa niin kohdalle saattaa osua isompiakin yksilöitä!

Vahingossa hieman liian iso, ahvenen kalastuksen oheistuotteena tullut isompi kuha. Kuhat ja isot ahvenet viihtyvät usein samoilla alueilla syvien rinteinen lähistöllä.
Ruokakoonkalan vertikaalikalastusta voit hyvin tehdä periaatteessa millä tahansa jigivavoilla, koska jigien paino usein on huomattavasti maltillisempi kuin isoissa vertikaalijigeissä. Itse kalastan käytännössä aina hyrrävälineillä sekä hyvin ohuilla siimoilla. Tärkeää on, että hallitset setin mahdollisimman hyvin, jotta voit nopeasti pudottaa tai vipata vieheen.
Kalastusmuotona vähemmän puhuttu, mutta koukuttavuudeltaan aivan erityinen.
Jani Mäkeläinen, Ruoto Oy


